Minä Sinua Vaan (Vartiainen Jenni )

Ihmiset kuin mantraa sitä toistelee Entä jos sen voima niin vain vähenee En sitä suurta sanaa tahtois kuluttaa Enkä sanoo ääneen en ees kirjoittaa Kuin karhuemo pentujaan ja luoja luomiaan Niin minä sinua vaan Vaik leipä loppuis vesikin yksi pysyis kuitenkin Minä sinua vaan Ja jos joku päivä sinä enää et Sittenkin ois mulla selvät sävelet Vaihtokauppaa käyvät toiset tunteillaan Minä tiedän että sua ainiaan Kuin karhuemo pentujaan ja luoja luomiaan Niin minä sinua vaan Vaik leipä loppuis vesikin yksi pysyis kuitenkin Minä sinua vaan Ja jos joskus syliin mustan maan Mä sua joudun kantamaan Niin minä sinua vaan Kuin karhuemo pentujaan ja luoja luomiaan Niin minä sinua vaan Vaik leipä loppuis vesikin yksi pysyis kuitenkin Minä sinua vaan Ja jos joskus syliin mustan maan mä sua joudun kantamaan Niin minä sinua vaan Vaik leipä loppuis vesikin yksi pysyis kuitenkin Minä sinua vaan