Oceanus on the Dry Land (Enochian Crescent)

Churning becomes the seas and oceans Reverence to a most soverign frown And to a swelling pulse That tears the empires down Circumstances Pen the notes for chaos' dances And weave destruction's gown Blackguard this art of war Stranded, but standing proud Daring to blaspheme so loud An effigy of pain - this scorn springs from afar Kätken maan kasvot vesiini Kuin kuolleena kävelen En koskaan hautaan ehdi Puhun suilla vainajien Kun henget huutaa Huulet mustaa vuotaa Vahvaa verta riivattujen Vain hukkuneilla on valtaa Tukehtua voi kuivalla maalla Ilma loppuu autuaalla Tavalla henki karkaa, olevaisuudesta pois taivaltaa Raise your arms up Mouldy claws towards silent air A deep green army Malign entourage with an empty, black stare Antiphonal response A bellowing trance Rousing them from a hideous lair Wroth, braying and writhing about I am breeding thunder The dry land will drown under My perilous kin - acolytes most devout Arvet syvät kuin valtameri Enempää vuotaa voi en Olen täynnä sieluja Kuolaan pois veden ja veren Ja henget huutaa Mustan lihan tulvaa Kuoro turvonneiden Säestää sielunsyönnin humalaa En kovan maan päällä Enkä vihatulla jäällä Ole oceanus - harhainen jumala