Hetki Hiljaa (Kurkela Johanna )

Voi melua huoneessamme Jossa me varpaillamme Yli tungoksen ja joukon Toisiamme tähyillään Voi melua, voi kiirettä Me keskellä liikennettä Emme pauhun läpi kuule Sanaa ensimmäistäkään Ollaan hiljaa hetki vaan Ollaan hiljaa kahdestaan Hetki niin, kuin ei muita Koskaan olis ollutkaan Opeta mut itkemään Nämä pelot pelkäämään Ehkäpä yö ne voi viedä mennessään Toisinaan mietin minne Ruuhkassa piilotimme Välillämme olleet aarteet Timantteja kalliimmat Tallella, pinnan alla Syvälle katsomalla Sieltä jostain hennon hohteen Lailla ne kai erotat Ollaan hiljaa hetki vaan Ollaan hiljaa kahdestaan Hetki niin, kuin ei muita Koskaan olis ollutkaan Opeta mut itkemään Nämä pelot pelkäämään Ehkäpä yö ne voi viedä mennessään