Hiljainen Kaupunki (Kurkela Johanna )

On kaupunki aivan hiljainen Unen rauha peittää sen Myös valon viimeisen ikkunan Näit äsken sammuvan Kai kaupungin onni ehyt on Uni tyyni, murheeton? Ja rauhattominkin mieli kai Unessa rauhan sai? Moni unesta aamuun aukeavaan Ei tahtoisi noustakaan Käy yli voimien toisten työ Ja ilon lamaan lyö Moni tuhoa pelkää mielessään Moni eksyy yksinään On turha huutaa, on mykkä suu Ja toivo luhistuu Vaan yössä kaupungin kulkevan Näet taakkojen kantajan Kuka on hän? Sen kyllä tietää saat Jos matkan kanssaan jaat Kuka on hän? Sen kyllä tietää saat Jos matkan kanssaan jaat